Hän on kotoisin Rovaniemen läheltä, mutta asuu nykyään Oulussa. Kervinen käy Oulu Opiston kirjoittajien tarinapajassa ja kuuluu Pohjois-Pohjanmaan kirjoittajat -yhdistykseen. Kärsämäen elämät tarinoiksi kurssilla sai lisäsytykettä tähän oivaan harrastukseen, joten menneen ajan tapahtumat ovat hänen kirjoittamisensa pääasiat. Valmiina on jo kaksi uutta käsikirjoitusta ja kolmatta suunnittelee saksalaisten ase- ja ammusvaruskunnasta kotikylässään.
Hän sanoo, ettei ole koskaan päässyt eroon sodasta. Viiteen ensimmäiseen elinvuoteensa hänellä mahtui kolme sotaa, savottalaiset, saksalaiset kotikylässä, venäläiset sotavangit, evakko Ruotsiin ja nyt on Rovajärven ampumaharjoitusalue muutaman kilometrin päässä. Jytinää riittää pitkin vuotta niin, että muistot palaavat vaivatta.
Kirjoittamisen aihealue Kerviselle tuli aivan luonnostaan, koska hän on lotan tytär. Äiti kehoitti tytärtään kirjalliseen muisteluun Lapin Sodan ajoista ja varsinkin lottien armottomasta työstä rintamalla — palkaksi saivat vähättelyä ja pilkkaamista. Siksi hän kirjoitti kirjansa: Lääkintälotta Olka.
Hilja Jaakkolan runo (1973) kuvatkoon aihetta:
HARMAAPUKU
Lotta, sinua ei enää ole. Olit yksi mukanaolleista
sodannnäyttämön taustalla, vain eräs monista.
Kun kellot tornista julistivat rauhaa, häivyit kuin savu kuin usva —
Olit syyllinen! Syyllinen!
Ojensit ruokakulhon sotilaalle ja kenraalille, vangille, siviilille,
lottasisarellesi. Lähetit kaatuneen hellyydellä kotiin, hänen kotiaan,
hänen omaisiaan tutkana valvoit, hoidit, siivosit, pesit, paikkasit, parsit,
kirjoitit, keitit, sähkötit — hymyilit…
Olit ymmärtäjä, sisko, äiti… etkä kuitenkaan ollut mitään.
Lääkintälotta Olka
Nuori Olka Nieminen lähti innokkaana kouluttautumaan lääkintä-lotaksi ja valmistuttuaan hän joutui heti Kannakselle sotasairaalaan avustajaksi. Pian neuvokkaalle lotalle uskottiin vaativia tehtäviä, ja hän sai siirron lähelle etulinjaa. Silpoutuneiden sotilaiden hoito, vaikerrukset ja sankarikuolemat pakottivat Olkan pinnistelemään oman kestämisensä äärirajoilla.Aselevon jälkeen syyskuussa 1944 Olka joutui Lapin sodan lumikentille, jossa ajettiin Lapin itäpuolta pois saksalaisia Suomesta. Kemijärven kauppalan ja lukuisten kylien tuhopoltot, Vuotson katkerat taistelut ja Kaunispään sekä Urupään saksalaisten viivytyskeskitykset jäivät ikuisesti arveksi Olkan mieleen. Sota vei Olkalta lähes kaiken, mutta se antoi suuren rakkauden. Kirjoittaja haluaa muistuttaa tämän päivän lukijoita sota-ajan kurimuksista ja kuinka naiset kotirintamalla sekä taistelukentillä ahersivat pyyteettömästi.
”Kaisa Kervisen romaani, Lääkintälotta Olka, on koskettava kertomus siitä, mitä lotat joutuivat kestämään sodassa, jotta rakas isänmaa säilyisi itsenäisenä. Kervinen ei ehtinyt lotaksi asti itse, mutta on perehtynyt aiheeseen niin täydellisesti, että lukijana minun oli helppo olla Olka Niemisen mukana Lapin sodan taistelutantereilla.”
— Kirjailija Veli Käsmä
ISBN 9789525556872
Lue kirjaan liittyen:
Pohjois-Pohjanmaan kirjoittajat ry:n kuukauden kirjailija
Kirjablogin arvio